Demokratio

Demokratia on hallinto jossa kansa hallitsee hallitussen suoraan tai sivullisesti.
Se on kreikkalaine hallinto systeemi.
Onko demokraria silti jokin tae tasa-arvolle tai ihmisoikeussille.
Eurooppalaiset yhteiskuntafilosofit aina Rousseauta Montesqueeun yhdistivät tasa-arvon demokratiaan.
He uskoivat tasa-arvon ja demokratian olevan sidossissa toisiinsa.  Jos kansalaiset ovat tasa-arvoisia on demokratia täydellistä. Niihän se teoriassa menee.
Käytäntö kertoo meile silti, että tämä yhteys on heikko ja välillä olematon.
Demokratia voi toimia aivan hyvin valtiossa jossa ei ole tasa-arvoa. Silloin se sorrettu osa kansasta on leikastu pois yhteiskunnasta taikko sen olemassa oloa ei tunnusteta.

USA, Australia ja Etelä-Afrikka ovat hyviä esimerkkejä. Kokka ne on helppo muistaa. Mutta itsenäistyneet siirtomaat joila on suuri valkoinen populaatio ovat myös erittäin hyviä esimerkejä.
Näissä maissa on demokraatinen hallitus. Mutta valta on silti hirveen keskistynyttä. Hallinto ei tunnusta sorrettuja tai tietoisesti estää näitä pääsemästä valtaan. Hallinto näin ollen pyrkii edustamaan niitä jotka katotaan kuuluvan yhteiskuntaan. Tämä systeemi on piilevä ja sen vaikutusset tuhoisat.

Demoktatia ei siis taa tasa-arvoa. Demokratia takaa niiden ihmisten tasa-arvon jotka katotaan kuuluvan yhteiskuntaan mutta ei niitä jotko ovat yhteiskuntaan kuuluvien mielestä kuulunamattomia. Ihminen voi asua maassa joka on demokraattinen vaikka se ei tunnustaisi sen ihmisen olemassa oloa.