Lännen Varjo

Kansakunnilla on usein tabuja mutta harvoin kokonaisella kulttuuri piirillä. Länsi-Aasian kulttuuri piirillä ei ole yhteisesti mitään salaisuuksia eikä ole Afrikalla. Islamilaisella kulttuuripiirillä on joitakin yhteisiä tabuja liittyen seksuaalisuuteen ja uskonnon harjoittamiseen. Nämä tabut eivät silti ole mitään suuri ongelma, joka rampauttaisi yhteiskunnan ymmärrystä. Länsimaisten tabu sen sijaan rampauttaa yhteiskunnan kykyä nähdä totuutta ja estää täysin neutraalin tavan katsoa yhteiskuntaa. Se tabu on rasismi,kolonialismi ja imperialismi.

Nämä kolme sanaa ovat hyvin kiinni toisistaan. Voisimme sanoa niiden olevan kolikon kaksi puolta. Rasismi on kolikon järkeilevä puoli. Se puoli joka syntyi länsimaisesta halusta luokitella ja määritellä tiedettä ja moraalia. Kolonialismi ja imperialismi ovat kolikon pragmaattinen puoli. Ne syntyivät halusta tehdä asiat tehokkaalla ja yksinkertaisella tavalla. Itse kolikko on ahneus saada helppo saalis. Länsimaisen yhteiskunnan suurin varjo.

Varjolle on annettu monta psykologista määritelmään mutta itse käytän James Hollissin määritelmää kirjasta Why Good People Do Bad Things(Miksi Hyvät Ihmiset Tekevät Pahaa) 2007.

Varjo on kaikkea mitä ihminen haluaa, mutta on yhteiskunnan eväämä. Se ei ole paha eikä hyvä.

Pimeä kolkka mielessämme johon on varastoitu ihmisen salatun toiveet, halut ja unelmat. Siellä on kaikki mikä on yhteiskunnan nimissä pahaa tai iljettävää.

Länsimainen varjo on ollut piilossa koska se sotii kaikkia länsimaisia arvoja vastaan. Ahneuden kolikon puolet eivät kuuluisi olla olemassa, joten pyyhimme ne yhteisön muistitta. Emme vain pyyhi aatetta vaan myös uhrit koska valkoiset eivät kestänee nähdä uhrien sielua, joka paloi imperialismin ja rasismin liekeissä. Valkoiset alkoivat maalata kolikon puolia lohduttavilla sanoilla suuremmasta hyvästä ja tietämättömien sivistämisestä. Dissonanssin lepyttäminen maksoi valkoisten kyvyn ymmärtää sorrettujen ja eläimellistettyjen raivoa ja katkeruutta.

Dissonanssi on psykologinen termi jolla tarkoitetaan itsetietoistumista oman teon hirveydestä. Se on ihmis psyykkeen puolustus keino hirveyksiä vastaan. Se on ensimmäinen muuri, joka on rikottava ennen kuin ihminen voi tehdä hirmuteon. Muurin rikkomiseen riittää jokin ideologia tai syyn siirtäminen muualle. Natseilla oli tapana juoda itsensä humalaan ja käyttää aineellisia termejä kun puhuttiin uhreista. Yleinen tapa oli kutsua uhrien saapumista toimituksen saapumisena. Samasta syystä länsimaat alkoivat 1500-1600-luvuilla liittää neekeri(nigger) termiin eläimellisiä assosiaatioita. Valkoiset alkoivat luoda stereotyyppejä tyynnyttääksemme mieltämme niiltä hirveyksiltä mitä teimme.

Tietyssä mielessä rasismi syntyi dissonanssin lievittämiseen ja sorron tieteelistämisen tarpeesta. Valaistuksen aika ja sen jälkeen tullut Teollinen vallankumous olivat logiikan ja järjen voittokulku. Mutta miten voin morallisoida sitä faktaa, että riistän toista? Totuus on, että et voi. Joten sinun on jätettävä se pois moralisoinnista. Rasismin tehtäväksi tulikin sen moralisointi otettuna irti länsimaisesta liberalismista. Hengelliset ja filosofit sanoivat heidän tarvitsevan isällistä otetta ja toiselta puolelta sosialidarwinistit sanoivat heidän olevan epäkelvoja irvikuvia ihmisestä. Kumpikin puoli antaa vihreää valoa kolonialismille ja imperialismille. Hengellinen ja filosofinen puoli moralisoi ja sosialidarwinistinen puoli tieteelistää sen.

Koska länsimaisella varjolla oli niin suuri osa eurooppalaisen kulttuurin rakentamisesta niin pelkäämme sen esiin tuontia. Sen esiintuonti olisi viesti, joka sanoisi valkoisille, että länsi on tuottanut enemmän pahaa kuin hyvää. Länsi ei kestä nähdä peilissä olevaa varjoa, joka on pukenut sinut. Luilla ja verellä länsi on puettu mutta, kun valkoiset katsovat he kieltävät luut ja veret. He sanovat, että länsi teki hyviä asioita vain. Naamioituvat yllätyksen naamioon, kun joku värillinen tekee poliittisen julkilausuman väkivalloin tai palopuheen kautta.

Valkoiset sanovat, että en nähnyt sinua mustana tai keltaisena/aasialaisena. Liberaalit sanovat sen olevan jokin hieno juttu, kun ei näe rotua, mutta sekin on osoitus sokeudesta rasismiin ja imperialismin perintöön. Tämä oli yksi keino yrittää pyyhkiä värilliset pois koska se tuottaa syyllisyyttä ja häpeää katsoa heitä. Vaikka valkoisilla on varaa olla huomaamatta rotua niin värillisille rotu on merkinnyt ja merkitsee elämää ja kuolemaa. Värillisillä ei ole sellaista rentoa hetkeä koskaan jos hän elää länsimaissa ja imperialismin aikaan ei ollut missään. Aina pitää olla tietoinen mitä ympärillä tapahtuu.

Kun valkoiset pitävät näitä hienoja monikulttuurisuus päiviä tai etnisen ruuan päiviä niin he tekevät siitä nippeli tietoa, jonka arvo on nolla. Valkoiset kuvittelevat sen olevan, jokin hieno keino kertoa tasa-arvosta. Ennemmin se on viesti värillisille, että te olet eksoottisia mutta, ette normaaleja. Ja koska se on jotain outoa niin valkoiset pyyhkivät sen pois. Tim Wise kertoi miksi valkoisilla ei ole valkoisten päivää. Hänen vastau oli että niitä on 360. Jokainen päivä jota ei ole merkastu jonkun toisen päiväksi on oleva valkoisen historian ja kulttuurin päivä.

Lännen varjo ei ole hiljaa vaikka valkoiset ovat ummistaneet silmänsä siltä. Se on yhä ympärillä kuiskien valkoisille heidän ylemmyydestä ja värillisille heidän alemmuudesta. Tässä kohdin valkoiset alkavat paasata omasta individualismista. Sanovat, että varjolla ei ollut mitään arpaa elämässäni. Valkoiset unohtavat, että kukaan ei ole individualisti. Värillisten rotu identiteetti ei syntynyt tyhjästä vaan rasismista. Ja valkoisten tietämättömyys kumpuaa vuosikymmenien yrityksestä pyyhkiä rasismi, imperialismi, kolonialismi ja värilliset historian kirjoista.

Pelko varjon myöntämisestä on vielä johtava lännen turmioon. Psykologit ovat yhtä mieltä siitä että masennut ei paranne sillä, että panet sen kattilaan ja kattilan maansisälle. Vasta sitten, kun valkoiset alkavat myöntää rasismin pitkän perinnön länsimaisessa kulttuurissa ja vauraudessa niin voi parantuminen tapahtua. Vasta sitten valkoisten ja värillisten välinen liitto voi toimia.